Sairastelu ja parantelu

[Serene]

Mitenkä te selätätte flunssan? Liittyykö paranteluun muutakin kuin teen lipittelyä? Heikkeneekö henkinen puolenne sairaana?

[Diana]

Olen onneksi ollut viime vuosina melko vähän flunssassa, mutta influenssa on iskenyt joitakin kertoja. Se on hirveä. Mutta nyt siis oli puhe tavallisesta peruspöpöstä.

Duunissa ollessani olen flunssan iskettyä aina pysynyt töissä niin kauan, kuin rahkeet suinkin ovat riittäneet, ja sitten kun on alkanut liikenneturvallisuus vaarantua, olen mennyt kotiin lepäämään. Jos työnantaja vaatii sairastelusta todistuksen, en tee paranemisen eteen mitään.

Mikäli en ole töissä tai työnantajalle on ok, että sairastan omin lupineni sen kerran, pari vuodessa, niin silloin teen seuravaa: keitän itse kerätystä piparmintusta ison kattilallisen teetä, laitan sukat jalkaan, haen hoitotarvikerepertuaarin sängyn viereen, ja menen peiton alle vinkumaan. Katson kaikki hyvät sarjat ja televisio- ohjelmat, ja torkahtelen välillä. Jos on oikein ilkeä olo, otan särkylääkettä. Marisen hirvittävällä tavalla, ja orjuutan koko lähiympäristön auttamaan hoidossani. Piparminttuteen lisäksi, jos suinkin kykenen, mätän mustaherukkaa ja valkosipulia näyttöön mahdollisimman monessa muodossa.

Mikäli tauti ei tuolla hoidolla pian osoita selviä paranemisen merkkejä, ja saan lisäksi esim. yskän, keittelen fenkoli- anisteetä ja otan kuurina pari päivää. Jos edelleen sattuu ja ahistaa, eikä vointi mene eteen eikä taakse, alkaa radikaalimpi myllytys: menen kävelylle, siivoan himassa, tai rasitan itseäni kevyesti muulla tapaa, ja katson, mitä tapahtuu. Kokemukseni mukaan flunssa alkaa joko parantua, tai sitten nousee korkea kuume ja on pakko viettää sängyn pohjalla vielä muutama päivä. Rasitusta voi kokeilla myös saunomalla tai viinaa juomalla, ja voin kertoa, että tulos on sama. THL ei tosin sellaisia keinoja varmaankaan suosittele.

Heikkeneekö henkinen, vaiko kenties hengellinen, puoli sairastuessa? Kenties. En tosin koskaan jaksa edes ajatella mitään kyseistä kanttia vaativaa puuhastelua silloin, kun olen sairaana. Kovassa kuumeessa olen kyllä kommunikoinut ties minkälaisten olentojen kanssa, mutta sitä ei varmaankaan lasketa.

[Völva]

Tälläkin hetkellä on muuten flunssa päällä. Yleensä juon litroittain nokkos-, maahumala- tai mustikanlehtiteetä. Ja niistämisestä kuivunutta nenääni rasvaan itsetehdyllä mehiläisvaha-rypsiöljy-voiteella. Joskus, jos kurkku on todella kipeä, niin juon lämmintä hunaja-sipuli-valkosipuli-maitoa. Pahaa kuin mikä, mutta auttaa kurkkukipuun ja unikin tulee helpommin kiitos lämpimän maidon.

Tavallinen nuhakuume ei vaikuta henkiseen puoleen mitenkään, mutta oikein kovassa kuumeessa ei jaksa, tosiaan kuten Diana sanoi, edes ajatella mitään muuta kuin sen hetkistä olemista. Juu ja minullekin korkeassa kuumeessa ilmestyy mitä ihmeellisimpiä värillisiä kuvioita ja palloja, mutta niillä ei kyllä ole henkimaailman kanssa mitään tekemistä.

[Serene]

Oon vetäny viikon kuumaa herukkamehua ja hunajateetä. No nyt alkaa olo olla sellainen, että tänään pääsee töihin.

Eilen oli viä aika kipee olo, mutta kokeilin vähän rasittaa itteeni ja kolailin pihaa sillai, että kyllä siinä hiki tuli. Ja siis nyt parempi, kiitti Dianalle vinkistä!

Ehkä ensi vuonna mulla on jo jemmassa joitain luonnosta napattuja aineita flunssakauden varalle. Tietenkin sipulia, valkosipulia ja hunajaa saa muutenkin, mutta ei kauheesti houkuttele kokeileenkaan. Mieluummin otan toistaiseksi kurkkupastillin.

Kotona sairastellessani oli hyvää aikaa kuunnella itseensä ja ympäristöä, mutta en huomannut mitään uutta. Jotenkin tukkoinen olo sillaikin. Kuumetta ei niin paljon ollutkaan, että sen puolesta olisin joutunut tekemisiin minkäänlaisten höyryhörhelöiden kanssa.

[3xAr]

Mitenkä te selätätte flunssan? Liittyykö paranteluun muutakin kuin teen lipittelyä? Heikkeneekö henkinen puolenne sairaana?

Mä uskon nykyään siihen, että tälläiset bakteerit ja viruksen aiheuttamat sairaudet ovat pitkälti perua siitä, kun yhteys henkiseen puoleen on heikentynyt. Eli samoilla jäljillä täällä kuin itämaissa. Jos on jo siinä tilassa, että on sairastunut, niin se voi aiheuttaa noidankehää ja heikentää mieltä entisestään.

Nyt en ole 2-vuoteen ollut sairaana, joten jos sairastuisin, niin hoitaisin sitä melko perinteisin keinoin. Mitä tahansa, mikä lisää mukavuutta myös pitkällä tähtäimellä. Kroppa osaa kyllä hoitaa homman kotiin vähentämällä näläntunnetta (paasto) ja nostamalla lämpötilaa tappaen pöpöt (kuume).

ps. Valkosipuli, kookosöljy, hunaja, suola

[Diana]

Mä uskon nykyään siihen, että tälläiset bakteerit ja viruksen aiheuttamat sairaudet ovat pitkälti perua siitä, kun yhteys henkiseen puoleen on heikentynyt.

Mikä on tämän teorian valossa kantasi siihen, että miksi jotkut ovat sairaita jo syntyessään? Minäkin kyllä uskon vakaasti, että ihmisen täytyy voida hyvin monella tapaa pysyäkseen terveenä, ja esim. pitkäaikainen stressi voinee aiheuttaa melkein mitä hyvänsä, mutta syntymekanismeilla voi siis olla myös fysiologinen tausta.

[3xAr]

Mä uskon nykyään siihen, että tälläiset bakteerit ja viruksen aiheuttamat sairaudet ovat pitkälti perua siitä, kun yhteys henkiseen puoleen on heikentynyt.

Mikä on tämän teorian valossa kantasi siihen, että miksi jotkut ovat sairaita jo syntyessään? Minäkin kyllä uskon vakaasti, että ihmisen täytyy voida hyvin monella tapaa pysyäkseen terveenä, ja esim. pitkäaikainen stressi voinee aiheuttaa melkein mitä hyvänsä, mutta syntymekanismeilla voi siis olla myös fysiologinen tausta.

Kaikki on subjektiivista ja jokainen kokemus kasvattaa, jos vain avaa silmät. Eipä ole kätkykuolemissakaan ideaa, mutta kyllähän se vahvistaa viatontakin. Eli siis uskon vahvasti sielunkiertoon, eikä katse ole vain tässä meidän tämänhetkisessä elämässä. Idealismia, ei materialismia.

Ihan totta että stressi vaikuttaa. Se on mielentila, mielen sairaus ja silloin ei ole henkisesti vahva ja on altis sairauksille. :]

[Diana]

Kaikki on subjektiivista ja jokainen kokemus kasvattaa, jos vain avaa silmät. Eipä ole kätkykuolemissakaan ideaa, mutta kyllähän se vahvistaa viatontakin.

Voitko ihan hieman selventää, mitä tällä tarkoitat? Ketä siis esim. kätkytkuolema vahvistaa?

Eli siis uskon vahvasti sielunkiertoon, eikä katse ole vain tässä meidän tämänhetkisessä elämässä.

Tiedän, että itäisissä uskonnoissa tosiaan nähdään asiat niin, että edellisessä elämässä kertynyt kuona voi kaatua niskaan seuraavassa. Itse en usko tähän, joka selittänee, miksi ajatuksesi kuulostavat minulle vierailta.

Se on mielentila, mielen sairaus ja silloin ei ole henkisesti vahva ja on altis sairauksille.

Stressiä on useammanlaista. Positiivinen stressi voi parantaa suorituskykyä ja jaksamista, mikäli ei kovin pitkäkestoiseksi muodostu. Stressi kuitenkin näkyy fyysisinä, mitattavissa olevina muutoksina kehossa, joten aiva pelkästään "mielentilana" en osaa sitä pitää.

[3xAr]

Kaikki on subjektiivista ja jokainen kokemus kasvattaa, jos vain avaa silmät. Eipä ole kätkykuolemissakaan ideaa, mutta kyllähän se vahvistaa viatontakin.

Voitko ihan hieman selventää, mitä tällä tarkoitat? Ketä siis esim. kätkytkuolema vahvistaa?

Eli siis uskon vahvasti sielunkiertoon, eikä katse ole vain tässä meidän tämänhetkisessä elämässä.

Tiedän, että itäisissä uskonnoissa tosiaan nähdään asiat niin, että edellisessä elämässä kertynyt kuona voi kaatua niskaan seuraavassa. Itse en usko tähän, joka selittänee, miksi ajatuksesi kuulostavat minulle vierailta.

Se on mielentila, mielen sairaus ja silloin ei ole henkisesti vahva ja on altis sairauksille.

Stressiä on useammanlaista. Positiivinen stressi voi parantaa suorituskykyä ja jaksamista, mikäli ei kovin pitkäkestoiseksi muodostu. Stressi kuitenkin näkyy fyysisinä, mitattavissa olevina muutoksina kehossa, joten aiva pelkästään "mielentilana" en osaa sitä pitää.

Nyt ensin on sanottava että mä en pidä sun tavasta pilkkoa quoteja osiin, koska sillä voi helposti muokata yleiskuvaa keskustelusta ja nostaa asioita irti kontekstista. Se voi siis tukea lähinnä omaa argumentointia ja ohjata keskustelua sivuraiteille.

Mun vastaus kokonaisuudessaan tuki siis idealistista maailmaa ja sielunkiertoa tässä asiassa. Oppi kätkykuolemasta voi tukea pelon voittamista fyysisestä kivusta ja oppimista luopumiseen. Mulla on esim. unia, jossa mä olen kokenut kätkykuoleman toistuvasti, jossa äiti on painanut takaraivosta ja muistan sen kivun hämärästi siitä kyllä. Muistanpa myös tokaisseeneeni mielessäni useamman saman kokemuksen jälkeen, että mitä järkeä tässä on.

Niin, et siis usko "karmaan"? Mulle se elämän kuona on mielen kuonaa. Omat valinnat, asenteet ja muut siirtyvät eteenpäin ja siten painavat elämässä. "Sairas" ja "viallinen" mieli luo itselleen sellaista ympäristöä. Se on se miten itse selitän karmaa. Law of attraction.

Tää sun positiivinen stressi kuulostaa esim. esiintymisjännitykseltä tai jännitykseltä ennen urheilutilannetta esim. isossa matsissa, jolloin se voi poikia lisäpotkua suorittamiseen. Se on tosiaan lyhytkestoinen tila, mutta tää stressi mistä nyt yleisesti puhutaan on ihan eri asia. Stressi on mielentila, joka aiheuttaa muutoksia kehoon ja voi kroonistua - puhut siis oireista.

[Diana]

Nyt ensin on sanottava että mä en pidä sun tavasta pilkkoa quoteja osiin, koska sillä voi helposti muokata yleiskuvaa keskustelusta ja nostaa asioita irti kontekstista. Se voi siis tukea lähinnä omaa argumentointia ja ohjata keskustelua sivuraiteille.

Mun on vastaavasti sanottava, etten pidä sun tavasta tulla foorumille kertomaan, miten sun kirjoituksiasi saa lainata.

Oppi kätkykuolemasta

Mikä "oppi"? Kätkytkuolema on termi, jota käytetään kuvaamaan imeväisikäisen lapsen äkillistä, selittämätöntä kuolemaa.

Niin, et siis usko "karmaan"?

Joo, en usko. Lisäksi mä en sun tapaasi kovin selvärajaisesti jaa sairauksia mielen tai kehon sairauksiin, joten tästä voi olla hieman vaikea jatkaa keskustelua.