Perinteet vastaan toimivuus

[Diana]

Ammennatko harjoittamisessasi ennemmin vanhasta, hyväksi havaitusta ja esi- isillekin kelvanneesta, vai käykö mikä hyvänsä, mikä toimii? Toki em. vaihtoehdot ovat usein sama asia, koska toimimaton tuppaa jäämään tien poskeen ennen pitkää. Mutta voiko jokin täysin uusi, moderni, nykyajan ajatus, keksintö tai tekniikka olla maagisessa mielessä toimiva?

Voiko luudan korvata imurilla? Voiko rituaalijuomana käyttää colaa? Voiko kynttilä olla paristokäyttöinen? Käykö kloorattu uima- allasvesi kasteen pois pesemiseen? Pitääkö auto siunata? Onko kahvinkeittimellä haltija? Onko ookoo mennä kieriskelemään juhannusyönä tehoviljeltyyn rapsipeltoon? Asuuko sähkösaunassa tonttu? Pitäisikö noituuden olla lailla kielletty? Voiko pölliä jumaluuden mistä hyvänsä kulttuurista, josta kukaan maassasi ei olisi ilman nykyaikaista tiedonvälitystä kuullutkaan? Muita, laajempia näkökulmia aiheeseen?

[Reea]

Tosi hyvä aihe!

Paljon on nykyään puhetta citynoituudesta ja modernista uuspakanuudesta. Se on ilmiönä mielenkiintoinen, vähän samalla tavalla kuin poliittinen konsepti cityvihreistä. Tarvitseeko todella asua keskellä metsää osatakseen arvostaa luontoa ja toimiiko magia sähkökynttilöillä. En osaa sanoa, miten asia mahtaa todella olla. Itse olen siinä mielessä vanhan tavan ihmisiä, että mun kynttilöissä palaa kyllä ihan oikea tuli, saunan kiukaassa myös, ja metsä on parhaimmillaan kun se on luonnontilassa eikä mitään istutusmännikköä.

Voikö pölliä jumaluuden mistä hyvänsä kulttuurista, josta kukaan maassasi ei olisi ilman nykyaikaista tiedonvälitystä kuullutkaan?

Tätäkin paljon nykypäivänä tehdään, ja asia on hyvin monitahoinen. Uskoisin, että on olemassa erikseen paikkasidonnaiset olennot, jotka kuuluvat kiinteästi vain yhteen paikkaan ja kulttuuriin, ja sitten on enempi universaalit olennot, joita voi palvoa mistä maailman kolkasta vain. Jumaluusshoppailu onnistunee siis tietyin rajoittein, mutta entäs sitten jos haluaa ottaa yhden jumaluuden yhdestä uskomusjärjestelmästä ja toisen täysin toisesta? Meneekö se jo liian pitkälle?

[Diana]

Paljon on nykyään puhetta citynoituudesta ja modernista uuspakanuudesta.--

Niin varmaan... jossain... missä mä en ole, kuten somessa?

En osaa sanoa, miten asia mahtaa todella olla.

Ei tähän varmaan mitään yksiselitteistä vastausta olekaan, enkä itsekään osaa muiden puolesta sanoa, mutta minä olen myöskin "vanhan tavan ihmisiä" . Tykkään tehdä asiat näissä maagis- uskonnollisissa puuhissa siten, kuin näen perinteiseksi. Kenties joku pystyy repimään riemua sähkökynttilöistä ( ) vaikkapa rituaalissa, mutta itsellä ajatus jonkin pyhän toimituksen valaisemisesta siten tuntuu kyllä aika karmealta. Mikäli muita vaihtoehtoja ei syystä tai toisesta kuitenkaan olisi, kenties ne olisivat tyhjää parempia. Parasta lienee siis lähestyä asiaa siltä kantilta, että tarkoitus pyhittää keinot; mikä hyvänsä, mikä virittää ihmismielen oikeaan tilaan hengellisyyden ilmentämistä varten, olkoon hyväksyttyä. (Salassa täytyy tietenkin silti hieman paheksua citynoitaa, joka imuroi pyhän tilansa puhtaaksi negatiivisista viboista.)

--metsä on parhaimmillaan kun se on luonnontilassa eikä mitään istutusmännikköä.

Kyllä todellakin, mutta onneksi metsässä on kivaa, vaikka luonnontilaista ei löytyisikään. Sellaiseen pääseminen etenkin maamme eteläisissä osissa on alkanut muodostua peräti vaikeaksi.

Jumaluusshoppailu onnistunee siis tietyin rajoittein, mutta entäs sitten jos haluaa ottaa yhden jumaluuden yhdestä uskomusjärjestelmästä ja toisen täysin toisesta? Meneekö se jo liian pitkälle?

Riippunee asianhaaroista, mutta kehottaisin tarkkuuteen tuollaista valintaa tehdessä. Ja voi jumaluuksillekin jättää hieman luottoa siihen, mihin ryhtyvät vai ryhtyvätkö. Kyllä sen sitten huomaa, mikäli ei mennyt putkeen, eli salamasta päähän vaan.

[Reea]

Niin varmaan... jossain... missä mä en ole, kuten somessa?

En minäkään missään somessa ole, mutta sanomalehtiä luen silloin tällöin

Parasta lienee siis lähestyä asiaa siltä kantilta, että tarkoitus pyhittää keinot; mikä hyvänsä, mikä virittää ihmismielen oikeaan tilaan hengellisyyden ilmentämistä varten, olkoon hyväksyttyä.

Niin, oliskohan se niin, että eri keinot toimii eri ihmisillä just vähän sen mukaan, mikä kullekin tuntuu omimmalta tavalta tehdä? Itselläni sähkökynttilät yms. eivät varmasti toimisi ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että just oikeat kynttilät on se juttu, mut ehkä jollain modernilla citynoidalla asia on toisin? Tosin tuntuu vaikealta ajatukselta, että sähkökynttilällä pääsisi tuleen elementtinä käsiksi, kun no, siinä ei oikeasti ole tulta, vaan sähköä. En tiedä kuinka pitkälle vertauskuvallisuus näissä asioissa kantaa, kyllähän elementtejä ja muita muutenkin käsitellään usein symbolien kautta toisaalta.

Kyllä todellakin, mutta onneksi metsässä on kivaa, vaikka luonnontilaista ei löytyisikään. Sellaiseen pääseminen etenkin maamme eteläisissä osissa on alkanut muodostua peräti vaikeaksi.

Totta. Onneksi itse olen aina onnistunut jotenkin asumaan sellaisissa paikoissa, että luonnontilassa olevaa metsää löytyy hyvin läheltä. Nyt uusimmassa asunnossa käytännössä takapihalta.

Ja voi jumaluuksillekin jättää hieman luottoa siihen, mihin ryhtyvät vai ryhtyvätkö. Kyllä sen sitten huomaa, mikäli ei mennyt putkeen, eli salamasta päähän vaan.

Totta totta tämäkin, ei se ihan niinkään mene tietysti, että ihminen itse vain valitsee mitä haluaa.

[Alexandra]

Mielenkiintoinen aihe!

Ammennatko harjoittamisessasi ennemmin vanhasta, hyväksi havaitusta ja esi-isillekin kelvanneesta, vai käykö mikä hyvänsä, mikä toimii?

Hyvin, hyvin paljon ammennan juurikin vanhoista, perinteisistä menetelmistä, niin Suomessa kuin Italiassa, mutta mukaan on kyllä tarttunut vakituiseen käyttöön jääneitä asioita myös muualta maailmasta lainattuna, myös ihan netinkin kautta löydettyinä. Toki jonkin alueen perinteitähän nekin ovat. Tuo toimivuus on itselleni se tärkein pointti, ja se että puuha tuntuu itselle (ja tehtävälle asialle) luontevalle, en siis todellakaan pysty vannomaan minkään puhdasoppisuuden nimiin näissä(kään) asioissa enkä sellaista edes omalle kohdalleni haluaisi.
Kuitenkaan luuta ei rituaalivälineenä ole imurilla korvattavissa, vaikka tokihan imuroidessakin voi myös energioita ajatella puhdistavansa. Cola ei myöskään rituaalijuomaksi kelpaa ja kyllä oikea tuli kynttilässä tuntuu oikeammalta kuin tekokynttilä. Tokihan hätätilassa vaikka jokin tulta symboloiva asia voi vaikkapa kynttilää korvata, mutta ellei nyt sellainen hätätila ole niin kyllä oikea tuli olla pitää.
Metsää ja luontoa ylipäänsäkään ei kaikkialla ole käytettävissä kovinkaan helposti jolloin sitä luontoyhteyttä voi tietenkin yrittää saada vaikkapa ruukkukasvien avulla. Itse olen siitä onnekas että metsä on suurimman osan vuotta lähellä ja se on minulle todella tärkeä! (No jopa oli hassusti sanottu, ei se metsä välillä katoa vaan itse olen osan vuotta muualla. )

Pitäisikö noituuden olla lailla kielletty?

Ei! Tietenkin selvästi laittomat toimet (no vaikkapa ihmisuhrit tai eläinten rääkkääminen noituuden nimissä tai muu vastaava sekopäisyys) ovat laittomia noidallekin, mutta muuten lailla ei mielestäni ole mitään syytä noituusasioihin puuttua.

Voiko pölliä jumaluuden mistä hyvänsä kulttuurista, josta kukaan maassasi ei olisi ilman nykyaikaista tiedonvälitystä kuullutkaan?

Hyvä kysymys! Nykyinen tiedonvälitys antaa kyllä todellakin niin laajat mahdollisuudet saada tietoa jos vaikka minkä maailmankolkan jumauuksista että jäljelle jää vain valinnanvaikeus. Varsinainen hyvän ja pahan tiedon puu siis! Itse ajattelen näin että jos nyt joku kaukaisempikin jumaluus (tai asia) vaikka nyt sitten netin kautta siihen tutustuessa oikein kolahtaa ja alkaa itselle kovin läheiseltä tuntumaan niin en kyllä näe syytä miksei se voisi olla juuri se oma juttu jota kannattaisi lähteä tutkailemaan tarkemminkin. En oikein näe eroa kirjoitetussa perinnetiedossa joka löytyy paperilta kuin nettiinkään naputeltuna, näissä jutuissa kun lähteen luotettavuutta on muutenkin kohtuu vaikea takuuvarmasti selvittää. Kädestä pitäen saatu oppi/perinneteto on tietenkin asia erikseen.

Riippunee asianhaaroista, mutta kehottaisin tarkkuuteen tuollaista valintaa tehdessä. Ja voi jumaluuksillekin jättää hieman luottoa siihen, mihin ryhtyvät vai ryhtyvätkö. Kyllä sen sitten huomaa, mikäli ei mennyt putkeen, eli salamasta päähän vaan.

Loistava kommentti, juurikin näin!!