Parhaillaan harjoitan itsenäisesti, mutta tietysti joskus sitä tällainen erakkokin kaipaa samanhenkistä seuraa sekä sitä jo mainittua itsensä peilaamista muihin. Jos aina käpertyy vain sinne oman sammaloituneen kivensä alle, niin harvemmin minkäänlaista kasvuakaan pääsee tapahtumaan.

Tosin jos liittyisin esim. johonkin isompaan yhdistykseen tai porukkaan, ja vaikka mulle onkin melkoisen sama millaisia uskomuksia muilla on, koska oma maailmankatsomukseni ei sulje muita pois, joitakin asioita kuitenkin on, mitä en porukalta sietäisi. Seksuaalivähemmistöihin ja muihin kuin valkoisiin ihmisiin suhtautuminen jos olisi liiaksi omastani poikkeavaa, niin ei tulisi yhteiselosta mitään, vaikka muutoin saattaisi olla vaikka sydänystäviksi edellytyksiä. Ei kauheasti huvittaisi olla osa yhteisöä jonka mielestä on päästään tai ruumiistaan vialla, arvoton jumalten silmissä tai jotain muuta sellaista.
Hetken olin jo vähällä lähteä eräästä facebookin pakanaryhmästä tieheni, kun sen verran homo- ja transfoobista sontaa lensi siellä. Onneksi valvojat ja suurin osa muusta porukasta kuitenkin oli tilanteen tasalla, ja oma reaktioni jäi vain nurkassa karvat pystyssä itsekseni sihisemiseen.