Pakanain ammatinvalinta

[Diana]

Mitä teet työksesi? Opiskeletko? Pohditko vielä, mille alalle tähdätä? Onko uskonnollisella suuntautumisellasi ollut merkitystä ammatinvalinnassa?

[Diana]

Taidan olla melko poikkeuksellinen tapaus tämän maan uuspakanoiden keskuudessa ammatti- ja työelämäasioiden suhteen. Muistelen, että näissä kuvioissa on usein tullut esiin, että pakanaväki on keskimääräistä korkeammin koulutettua, ja oman havaintoni perusteella näin onkin. Vaikuttaa välillä siltä, että kaikki tapaamani pakanat opiskelevat yliopistolla tai ovat suorittaneet jonkin tutkinnon ammattikorkeakoulussa. Paitsi minä.

Suivaannuin aikanani eri sysitä opiskeluun todella pahoin, ja sain juuri ja juuri kahlattua lukion läpi. Valmistuin sieltä keskelle 90- luvun lamaa, jolloin jokainen kynnelle kykenevä oli paennut työttömyyttä johonkin oppilaitokseen, ja epäonniset saivat tyytyä pyörittelemään peukaloitaan kotona. Itse en tahtonut löytää mitään alaa, mikä olisi kiinnostanut pätkän vertaa, enkä edes hakenut minnekään. Tein erilaisia hanttihommia vuosia. Jossakin vaiheessa kiinnostuin kulttuuriantropologiasta, ja olin jo menossa pääsykokeeseenkin, mutta lopulta en sitten kuitenkaan mennyt. Vuosien möllötys yliopiston vapaamielisten pitkätukkien keskellä ja valmistuminen työttömäksi filosofian maisteriksi ei vaikuttanut lainkaan hyvältä idealta.

Hieman tuonnempana lähdin opiskelemaan autoalaa, jolle en kuitenkaan jäänyt työskentelemään. Niihin aikoihin suoritin henkilöauton ammattiajoluvan, ja ajoin jonkin aikaa taksia. Jatkoin sitä lastensaannin lomassa, ja lopulta palatessani työelmään kokoaikaisesti, päädyin kyseiseen hommaan pysyvästi.

Minulla ei siis ole lukionjälkeistä tutkintoa yhtään mistään. Aikani ja energiani ovat menneet aivan muihin asioihin, joita olen pitänyt suuremmassa arvossa, kuin kultaa ja kunniaa. Pohjimmiltani olen yhteiskuntaan vihamielisesti suhtautuva erakko, ja olen vuosikymmeniä haaveillut muuttavani metsään, tai ainakin mökkiin keskelle sitä. Siinä kuvassa kaikenlainen opiskelu, joka ei suoraan johda mihinkään, ei oikein ole innostanut. Olen kuitenkin melkoinen kirjatoukka, ja pyrkinyt haalimaan tietoa lukemalla kaiken mahdollisen itseäni kiinnostavista aiheista. Ehkä siinä ohessa jotain on tullut opittua.

Olen tällä haavaa ollut terveyssyistä poissa työelämästä hyvän tovin, enkä edelleenkään tiedä, mikä minusta tulee isona. Lapseni ovat pian aikuisia, ja taitavat valmistua ammattiin ennen äitiään. Haaveissani olisi tehdä jotakin luovaa, kuten kirjoittaa, mutta se nyt on melkoista haihattelua, ainakin mitä talouden turvaamiseen tulee. Ja maailma on entuudestaan pullollaan turhaa, tyhjää tekstiä, joten en sitten tiedä, kuka sepustuksistani haluaisi maksaa...

Olen ollut monesti hakeutumassa luonnonvara- alalle, mutta juuri nyt en tiedä, kestääkö terveyteni sellaista. Tai ylipäänsä yhtään mitään. Tässähän se elämä kuluu odotellessa ja ihmetellessä. Ehkä sitä jotakin vielä ehtisi ennen eläkepäiviä.

[Hallava]

Diana, luonnonvara-ala on hyvä valinta. Mille alalle tarkalleen olet ajatellut hakeutuvasi?

Täällä on yksi jota ei korkeasti kouluttautuminen kiinnosta. Kävin ammattikoulun (luonnonvara-ala, luonto-ohjaaja) yläasteen jälkeen ja tein oman alan töitä, tai no teen vieläkin. Lukeminen ei minua kiinnosta, haluan vain tehdä töitä. Nyt aloitan hierojan opinnot ensi kuussa ja siitä eteenpäin tahdon kouluttautua koirahierojaksi.

[Diana]

Mille alalle tarkalleen olet ajatellut hakeutuvasi?

Luonnonvaratuottajan tai luonto- ja ympäristöneuvojan tutkintoja olen katsellut. Turussa olevaan Liviaan sain kertaalleen aikaiseksi hakea, mutta juttu tyssäsi siihen, että asuin Espoossa lasteni kanssa. Sellaista se on, kun ei opiskellut silloin, kun oli vielä nuori ja perheetön.

Kävin ammattikoulun (luonnonvara-ala, luonto-ohjaaja) yläasteen jälkeen ja tein oman alan töitä, tai no teen vieläkin. Lukeminen ei minua kiinnosta, haluan vain tehdä töitä. Nyt aloitan hierojan opinnot ensi kuussa ja siitä eteenpäin tahdon kouluttautua koirahierojaksi.

Kuulostaa ihan mahtavalta! Näen asiat ilmeisesti melko samoin kanssasi. Mulle on monesti elämän aikana pitkät opinnot suorittanut ihminen sanonut, ettei kannata opiskella niin paljoa. Toisaalta sanojien näkemystä saattaa vääristää, kun on itsellä koulutuksen ansiosta hyvä duuni ja kassa kunnossa...

Tällä haavaa, kuten mainitsin, elämää varjostavat sekä oma, että nyttemmin myös läheisen terveydentila. On hieman vaikeaa tietää, mitä oma fysiikka vielä kestää, vai kestääkö mitään. Lisäksi toimeentulo on jotenkin hoidettava opiskelun aikana, ja senkin asian selvittely on vielä kesken. Hohhoo, jaajaa, kuten Melukylän vaarikin sanoi. Tarttee taasen laittaa hieman asioita mietintämyssyyn.

[Völva]

Ennen vanhaan meikäläiset (siis noitailijat) oli tunnettuja siitä, että he tiesivät valtavan paljon ja monesta eri asiasta. Heitä kutsuttiin mm. tietäjiksi tai ruotsalaisittain kunnigt folk eli suomeksi osaavaa kansaa. He siis tiesivät paljon mm. yrteistä, ihmisen ja eläinten fysiologiasta, peruspsykologiasta yms. ja näiden taitojensa avulla he tekivät arkipäivän magiaa, joilla parannettiin, pelastettiin, synnytettiin tai kirottiin. Nykyään moni tällaiseen taipuvainen ihminen on lääkäri, psykologi, hoitaja, hieroja, taksikuski tai baarimikko. Aloilla siis, jossa tavalla tai toisella auttaa ihmisiä...tai sitten hän on tässä yhteiskunnassa ilmeisesti yhtä usein erakoitunut misantroopikko

Minulla on hoitoalan koulutuksia suhteellisen moneen lähtöön ja kaikista niistä on ehdottomasti ollut hyötyä myös völvan hommissa. Toki löytyy tutkinto myös puutyöalalta (puuseppä/kirvesmies, ja olenkin aika pitkälle rempannut oman aikoinaan asumiskelvottomana ostetun talomme katosta kellariin) ja olen lukenut gradua vaille oikeustieteen maisteriksikin kunnes tajusin, ettei se homma todellakaan ole minua varten. Näistä kaikista koulutuksista on kuitenkin ollut ihan hirvittävästi hyötyä arjessa.

Tällä hetkellä teen väittäriä tästä omasta seidristäni, joten joo, kaipa voi sanoa, että koulutukseni tukee völvuutta ja toisinpäin. Itse en opiskele maineen tai mammonan takia (tälläkään hetkellä en ole työelämässä eli ei ole mainetta puhumattakaan mammonasta) vaan samasta syystä kuin Diana lukee loputtomia määriä eli haluan oppia mahdollisimman paljon mahdollisimman paljosta. Koko työurani olen aina opiskellut töiden ohella ja kaipa sitä voisi kutsua jopa harrastuksekseni. Isäni toimi aikoinaan eräoppaana Kainuussa ja jossakin vaiheessa haaveilin siitäkin ammatista, mutta nyt olen yksinkertaisesti hyväksynyt sen, että minulla alkaa aika olla melkoisen kortilla eli jospa nyt vain keskittyisin yhteen asiaan kerrallaan

[Basztor]

Itsehän en ole mitään koulutusta saanut loppuun saakka ja oon ollut suuremman osan aikuiselämästäni työtön kuin töissä. Joskus aikanaan kävin pari vuotta ajoneuvoasentajapuolta amiksessa mutta se ei sitten kiinnostanutkaan ammattina vaikka sinänsä autoja on ihan mukava ropata. Sitten jossain vaiheessa tuli tehtyä lähinnä varastotöitä jonkin aikaa mutta nyt on tullut oltua työttömänä jo useampi vuosi. Jossain vaiheessa kävin myös hetken aikuislukiota joka kyllä kiinnostaisi edelleen. Sitten yksi mikä on kiinnostanut jonkin verran viime vuosina on sepän ammatti mutta se kyllä vaatisi jo jonkin verran alkupääomaa jos oman pajan meinaisi pistää pystyyn joten tähtään nyt siihin että saisi jossain vaiheessa vakkarityöpaikan vaikka jostain hanttihommista niin saisi laitettua sitten rahaa sivuun haaveiden toteuttamista varten.

[Diana]

Sitten yksi mikä on kiinnostanut jonkin verran viime vuosina on sepän ammatti

Siinä olisi kyllä erittäin hieno ja perinteinen ammatti! Sepillä on mielenkiintoinen ja ikiaikainen rooli monissa myyttisissä kertomuksissa, ja onpa muutama asetetta tärkeämpi jumaluuskin tunnettu sepäntaidoistaan.

[Diana]

--- taksikuski--- Aloilla siis, jossa tavalla tai toisella auttaa ihmisiä...tai sitten hän on tässä yhteiskunnassa ilmeisesti yhtä usein erakoitunut misantroopikko

Ahhahaa! Mitä, misantrooppi taksikuski, miten voi olla..??

Toki löytyy tutkinto myös puutyöalalta (puuseppä/kirvesmies, ja olenkin aika pitkälle rempannut oman aikoinaan asumiskelvottomana ostetun talomme katosta kellariin) ja olen lukenut gradua vaille oikeustieteen maisteriksikin kunnes tajusin, ettei se homma todellakaan ole minua varten. Näistä kaikista koulutuksista on kuitenkin ollut ihan hirvittävästi hyötyä arjessa.

Missä välissä sä näitäkin olet ehtinyt hommailla? Ihan ihmeellinen tyyppi kertakaikkiaan. Mahoton tietäjäakka!

---Koko työurani olen aina opiskellut töiden ohella---

Niinno, siinähän se vastaus edelliseen on. Tässä näemme, että töiden ohessa voi puuhata paljon muutakin, kuin sekoittaa ja hämmentää omaa elämäänsä, kuten esim. misantrooppi- taksikuskeilla on tapana.

[Völva]

Sitten yksi mikä on kiinnostanut jonkin verran viime vuosina on sepän ammatti

Siinä olisi kyllä erittäin hieno ja perinteinen ammatti! Sepillä on mielenkiintoinen ja ikiaikainen rooli monissa myyttisissä kertomuksissa, ja onpa muutama asetetta tärkeämpi jumaluuskin tunnettu sepäntaidoistaan.

Diana vei sanat suustani, seppä on yksi hienoimmista ammateista. Ihaillen aina katselen keskiaikamarkkinoilla tms. seppien työskentelyä. Voisin katsella sitä tuntikaupalla.

[Völva]

---Koko työurani olen aina opiskellut töiden ohella---

Niinno, siinähän se vastaus edelliseen on. Tässä näemme, että töiden ohessa voi puuhata paljon muutakin, kuin sekoittaa ja hämmentää omaa elämäänsä, kuten esim. misantrooppi- taksikuskeilla on tapana.

Voi sentään, et arvaakaan miten olen elämääni hämmentänyt ja sekoittanut . Nuorempana olin ihan käsittämätön touhuaja ja kokoajan piti olla monta rautaa tulessa tai palloja ilmassa...kenties yritin paeta näiden hämmentämisten seurauksia Hulluin homma lienee se, kun remppasin täysin rämää taloa itäisellä puolella uuttamaata samalla kun opiskelin yliopistossa Turussa ja siinä sivussa kasvatin kolmea alle 10 v. lasta ja asuimme siinä talossa, jossa ei ollut silloin edes sisävessaa. Onneksi ikä tuo edes järkeä -nyt en lähtisi sellaiseen ikinä!