Seksuaalisuus uskonno(i)ssa

[Diana]

Katsoin unettomana yönä osan eräästä keskusteluohjelmasarjasta, jossa nuori toimittaja paneutuu erilaisiin ilmiöihin, nähdäkseni ensisijaisesti naisnäkökulmasta. Puuttumatta sen suuremmin ohjelman laatuun tai syvyyteen, olivat kyseisessä jaksossa aiheena uskonnot, ja selvästi tärkeässä osassa niiden suhde mm. seksuaalivähemmistöihin. Ohjelmassa uskonnottomaksi itsensä identifioiva toimittaja pui suhdettaan uskontoihin, sekä pohti kokemaansa ristiriitaa uskontojen tuomitsevan arvomaailman ja oman sateenkaariperhetaustansa välillä. Merkille pantavaa oli, että toimittaja hakeutui suorittamaan empiiristä tutkimustaan ainoastaan kristillisten yhteisöjen pariin.

Ohjelma sai minut mielessäni palaamaan aikaan, jolloin ymmärsin keskivertoihmisen rajoittuneisuuden uskontojen suhteen; sikäli mikäli kristinusko ei tuntunut sopivalta, eikä myöskään islam, juutalaisuus, saati jehovantodistajien tai buddhalaisten puuhat, niin oli nähtävästi tyytyminen uskonnottomaan tilaan, jonkinlaiseen agnostismiin, tai monien kohdalla päätyminen välinpitämättömyyteen. Sekulaarissa maailmassa uskonto saattaa tuntua rajoittavalta. Mainitsemani ohjelma vei minut kauan aikaa sitten unohtamani kysymyksen äärelle: miksei ihminen uskonasioissa näe metsää puilta?

Nykypäivän läntisessä maailmassa seksi ja seksuaalisuus nähdään luontevina osina elämää, ja onkin merkillistä, kuinka hitaasti valtauskonnot tuntuvat reagoivan tähän ajattelutavan muutokseen. Monille uskonnon erkautuminen jokapäiväisen elämän tärkeistä kysymyksistä merkitsee siirtymistä kauemmas siitä; jos seksi on pyhän kirjan mukaan likaista ja kuuluu ainoastaan avioliittoon, lienee parempi unohtaa koko juttu.

Muistan itse pakanuuteni alkuajoilta, kuinka minuun teki vaikutuksen uuspakanallisen liikehdinnän positiivinen suhtautuminen seksuaalisuuteen. Se nähtiin tärkeänä osana ihmisyyttä, jota tuli arvostaa ja vaalia, jopa korostaa tietyissä yhteyksissä. Wiccassa keskeinen rituaali toistaa jumalan ja jumalattaren välistä yhtymistä, yleensä symbolisesti, mutta - mikä moraalinvartijoille järkyttävintä - toisinaan myös täysin konkreettisesti. Lisäksi uuspakanuudessa naisten seksuaalisuus nähdään vähintään yhtä pyhänä, kuin miestenkin; seikka joka ei toden totta ole ollut itsestäänselvyys historiankulussa.

Minulle nykyisen uskonnollisuuteni mukana vahvistunut positiivinen käsitys seksuaalisuudesta on ollut tärkeä ja suuntaa- antava asia. Olisi todella vaikea ajatella elämää, jossa miesten kirjoittamat, ikivanhat tekstikokoelmat sanelisivat sen, miten, missä ja kenen kanssa saisin seksuaalisuuttani ilmentää. Tai no, pohjautuuhan Suomen lakikin osaltaan hieman vastaavaan käytäntöön ja asettaa omat rajansa mainituille, mutta se on asiassa onneksi sallivampi, kuin varsinaiset uskonnolliset teokset.


**********

Mikä on sinun suhtautumisesi seksuaalisuuteen uskonnollisuutesi puitteissa? Onko uskonnon suhtautumisella seksuaalisuuteen merkitystä uskontoa valitessa? Saneleeko uskosi/ uskontosi asiassa sääntöjä, ohjeita tai suosituksia? Mitä niiden noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä seuraisi? Muuta sanottavaa asiaan liittyen?

[Reea]

Tosi hyvä aloitus!

Aihe on itselle hyvin tärkeä. Seksuaalisuus näyttelee varsin suurta roolia omassa uskonnollisessa ajatusmaailmassani. Ei välttämättä aina kovinkaan konkreettisesti, mutta varsinkin naisen seksuaalisuudella (siis myöskin mm. kuukautiskierrolla, hedelmällisyydellä yms) on merkitystä yhtenä isona voimavarana, aspektina ja maagisena voimana.

Kun aikanaan luovuin kristinuskosta ja päätin kääntyä täyspäiväisesti pakanuuden pariin, seksuaalisuuden (ja varsinkin naisen seksuaalisuuden) rooli ja siihen positiivisesti suhtautuminen oli yksi merkittävimpiä tekijöitä, jotka minua tähän päätökseen ajoi. Kyseessä on kuitenkin sekä ihmiselle että yhteiskunnalle merkittävä ominaisuus, onhan seksuaalisuus yksi tärkeä osatekijä sillekin, että koko ihmiskunta ylipäätään on olemassa. Kumpi onkaan mukavampi ajatus, se että kyseessä on synti, vai että kyseessä on voima? Nii-in.

Saneleeko uskosi/ uskontosi asiassa sääntöjä, ohjeita tai suosituksia? Mitä niiden noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä seuraisi?

Onko pakanauskonnoissa ylipäätään kovin yleistä sanella ohjeita näistä asioista? Ihan mielenkiinnosta, jäin miettimään asiaa. Kielletäänkö jossain jokin tietyntyyppinen seksuaalisuus tai seksuaalinen käytös tai suositaanko jossain jotain? Itse en äkkiseltään hoksaa mitään.

[Diana]

Onko pakanauskonnoissa ylipäätään kovin yleistä sanella ohjeita näistä asioista? Ihan mielenkiinnosta, jäin miettimään asiaa. Kielletäänkö jossain jokin tietyntyyppinen seksuaalisuus tai seksuaalinen käytös tai suositaanko jossain jotain? Itse en äkkiseltään hoksaa mitään.

Vanhanmallisissa pakanauskonnoissa on aivan varmasti ollut eri aikakausina moraalikoodistonsa, joka on vaihdellut paljon kulloisenkin kulttuurin ja aikakauden mukaan. Näihin ei tässä toki ole tarkoitus paneutua sen enempää.

Jos sen sijaan otetaan tarkasteluun ajankohtainen uuspakanallinen uskonnollisuus, ei tule heittämällä mieleen sellaista yksittäistä uskontoa, jossa nimenomaan tiukan yksiselitteisesti kiellettäisiin seksuaalisuuden tai sen jonkin ilmenemismuodon, kuten homoseksuaalisuuden, harjoittaminen. Silti esim. wiccan piirissä on ollut erilaista vääntöä aiheesta, ja itse herra Gardnerin on joskus väitetty olleen homofobinen- tosin väitteen todenperäisyyttä ei ole voitu varmentaa. Asian ydin ovat voineet olla wiccan polariteettikysymykset, jotka perustuvat mies- nainen/ jumala- jumalatar- kuvioon, ja joihin esim. transsukupuolisten liittäminen on koettu vaikeaksi aiheeksi joissain yhteyksissä. Esimerkiksi alexandrialaisen wiccan perustajan, edesmenneen Alex Sandersin entinen vaimo ja ylipapitar Maxine Sanders, ei kuuleman mukaan hyväksy transsukupuolisten ihmisten mukanaoloa rituaaleissa.

Toisella laidalla ovat sitten wiccan muut suuntaukset. Diaanisen wiccan keskushahmo, voimakkaasti feminismiin kallellaan oleva Zsuzsanna Budapest ei kuuleman mukaan huoli piireihinsä muita, kuin naisia, eivätkä esim. transnaiset ole tervetulleita. Jotkut diaaniset covenit ovat myöskin avoimia ainoastaan lesbo- ja bi- naisille.

Useimmat wicca- ja wiccapohjaiset ryhmät ovat kuitenkin nykyisin avoimia kaikille seksuaaliseen suuntaukseen katsomatta. Polariteettikysymykset on kuuleman mukaan ratkaistu joissakin traditionaalista wiccaa harjoittavissa coveneissa siten, että ihminen toimii rituaalissa sen sukupuolen edustajana, jona hänet on initioitu. Tämä tietenkin saatta sortaa esim. muunsukupuolisia, mutta oletettavasti heille, ja muille tämänkaltaisille ihmisille, on nykyään olemassa soveltuvia wiccaryhmiä. Mainittakoon, että esimerkkinä käytetty wicca on tänä päivänä hyvin hajanainen ja laajalle levinnyt uskontoryväs, joten sen nimissä on ylipäätään vaikea sanoa mitään, saati tehdä rajanvetoa moraalikysymyksiin liittyen.

Uuspakanuus on kaiken kaikkiaan tänä päivänä hankalasti määriteltävä, alati muuttuva ja kasvava suuntaus, joka sulkee sisäänsä loputtoman joukon enemmän tai vähemmän uusia uskontosuuntauksia. Siten siihen pätee sama, kuin sen tunnetuimpaan suuntaukseen wiccaan, että kovin tarkkarajaisia määritelmiä on vaikeaa tai mahdotonta antaa. Aivan selvää on, että uuspakanuuden useimmissa suuntauksissa seksuaalisuuteen suhtaudutaan avoimesti ja hyväksyvästi, mutta varmasti vivahde- erot ääripäiden välillä voivat olla yllättävänkin suuria.

edit: lisätty sana "entinen" "vaimon" eteen Maxine Sandersia koskien

[Fraenia]

Itse olen aina kokenut valtauskontojen puheet seksuaalisuudesta ja seksistä ahdistavina enkä tästä syystä ole halunnut koskaan kuunnella esim. kristinuskon näkemystä aiheesta. Näen asian tavallaan myös ristiriitaisena, sillä omasta mielestäni seksuaalisuus ja seksi heijastelevat rakkautta ja kiintymystä muita ihmisiä kohtaan, joten sehän on vain kaunista ja luonnollista. Varsinkin naisen usein passiivinen rooli seksuaalisuuden ilmentäjänä on ahdistanut, sillä Reean tavoin olen kokenut naisen seksuaalisuuden todella tärkeäksi ja voimalliseksi asiaksi. Oikeastaan tästä syystä olen oppinut jollain tapaa nauttimaan omasta kuukautiskierrostani ja yhdistän kierron nykyään vahvasti jumalattareen.

Oma uskoni ei ole seksuaalisesti rajoittava, ei itseäni tai muita kohtaan. En harjoita uskoa missään ryhmässä, mutta itse näen tärkeäksi sen miten ihminen itsensä kokee. Jos ihminen kokee olevansa nainen, ei hänen kehollisella olemuksellaan ole mitään väliä.

Ja pakko vielä loppuun todeta, että ihailen Diana siun vahvaa tietämystä eri aiheista! Tuntuu todella mielenkiintoiselta lukea tekstejäsi!

[Diana]

Yksi viestini näyttää kadonneen tästä ketjusta..? Noh, eipä sitä olekaan sattunut vähään aikaan. Ottaa tuo silti päähän.

Piti kommentoida omaa kirjoitustani, ja huomauttaa, että eräs syy uuspakanallisten uskontojen seksuaalisuusmyönteisyydelle saattaa olla niiden synkretistinen, moderni luonne. Maallista valtaa toimeenpanevat tahot ovat syrjäyttäneet uskonnolliset dogmit moraalikoodiston ylimpänä sanelijana. Läntisen maailman sekulaareissa kulttuureissa syntyneiden uuspakanallisten uskontojen ei tarvitse erikseen kieltää haureutta, koska tänä päivänä perimysjärjestyksen, niin omaisuuden kuin vallankin suhteen, määräävät lakikirja ja demokratian toimintatavat. Sillä, kuka on kenenkin laillinen jälkeläinen, ei enää ole merkitystä sellaisessa mittakaavassa, kuin joskus menneinä vuosituhansina. Uuspakanuus saa siis rauhassa vastata ihmisten hengellisyyden kaipuuseen, ilman vanhempien uskontojen painolastina ollutta vaadetta toimia jumalan äänitorvena rappiossa kieriskelevälle ihmiskunnalle.

[Diana]

Ja pakko vielä loppuun todeta, että ihailen Diana siun vahvaa tietämystä eri aiheista! Tuntuu todella mielenkiintoiselta lukea tekstejäsi!

Kiitos. Kirjoitan mielelläni, joten on kiva, jos ja kun joku vielä tykkää kirjoittamisistani. Tämä aihe on muuten kaikenkaikkiaan hyvin kiinnostava, ja täytyy palata tähän vielä.